Pitkästä aikaa pääsin taas naputtelemaan koneen ääreen. Elokuun alussa oli tarkoitus kirjoittaa juttua Sahdista, mutta se jäi… Päätin kuitenkin ottaa sen mukaan tähän postaukseen. Viimeisillä kesälomaviikoilla tuli tehtyä muutama uusi löydös ja törmättyä myös vanhaan tuttuun, ja näistä on pakko kertoa.
Odotimme innolla heti kesän alusta alkaen, että milloin se saapuu ja Heinäkuussahan se tupsahti Alkoihin, nimittäin Long Kyrö. Vähän niin kuin Lonkero, mutta ei sitten kuitenkaan. Kyrö distillery loi lonkeron hyödyntämällä omaa Napue giniä, jossa maistuu karpalo, kataja ja rosmariini. Aivan mahtava kesäjuoma, ihanan kuiva ja prosenttejakin vain 5,5. Toimii todella hyvin saunajuomana tai työmiehen galjana, niin kuin meillä päin sanotaan kun on tehnyt päivän hommia ja on lupa rentoutua hetki auringossa.
Toinen löytö oli punaviinipönikkä, jota pystyi keposesti nautiskelemaan myös hellepäivinä (minä kun olen niitä, joille ei hellepäivänä meinaa maistua punaviini). Kirjoitin viime postauksessa luumuviineistä, no tämähän viini on juuri sellainen: Barone Montalto Nero d’Avola Collezione di Famiglia Passivento. Makea, kevyt, luumuinen, kirsikkahillomainen ‒ kuin mehua joisi! Se on mukavasti vielä 3l hanapakkaus, ettei ihan heti lopu. Pelkästään jo viinin tuoksu sai veden kielelle ja toi mieleen ihanat muistot Nero d’Avolan makuharmoniasta.
Kävimme loman aikana piipahtamassa Viinitila Pihamaalla Kalkkisissa. Joka oli ihastuttava paikka punasine rakennuksineen ja puutarhoineen. He tuottavat kaikki juomansa Pihamaan antimista ja valikoimaa löytyy limuista kuohuviin. Tulipahan shoppailtua kaiken näköistä juotavaa mökille maisteltavaksi, mutta yksi jäi mieleen, jonka takia siellä pitää käydä uudelleen. Oi! Ruususiideri, joka on valmistettu omenasiideriin, mutta mausta löytyy kuivaa valkoherukkaa ja ihanan hempeä vivahdus ruusua. Kun tätä juo, on olo kuin pikkutytöllä, jonka ajatukset lentävät pilvilinnoille ja ruusukedoille.
Ja sitten asiaan. Sahti. Se on Kuninkaiden juoma. Yksi maailman vanhimmista oluista, jota huhujen mukaan rengit aikoinaan nauttivat ”lounaaksi”, jotta jaksoivat paremmin helteisinä päivinä tehdä työt heinätalkoissa. No tätäpä herkkua nykyään löytyy Alkosta (Finlandia Sahti Strong, hyvä Juhannus-sauna juoma), joistain baareista, tapahtumista, Lammilta (Lammin Sahti) ja ympäri ämpäri Suomea. Mutta sitten on se yksi kesän The tapahtuma, kun kaikki janoiset ihmiset ryntäävät heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Sysmään. Silloin on Uotinpäivät ja lauantaiaamuna klo 10.00 aukeaa Rotaryklubin Sahtisaluuna, joka yleensä on tupaten täynnä jo yhdeltätoista. Viihdettäkin sieltä löytyy, nimittäin Rotaryklubin Sahtimestarit valitsevat vuoden sahdin. Tämä tapahtuma on ollut meille se kesän kohokohta, jota odotetaan hartaasti. Kummallista kyllä, vaikka sadetta luvattaisiinkin, niin aina on aurinko paistanut ja ollut kuuma (koputan puuta) ‒ silloin kylmä Sahti helpottaa kummasti. Tänä vuonna joimme Matti Punakallion sahtia (Hartolasta), joka oli kaikkea sitä, mitä Sahdilta tulee odottaa: hieman simamainen, banaanin vivahde, kevyen juotava ja mukavan vahvuinen (9 %), ei tullut liikaa lipiteltyä. Eli ensi vuonna porukalla taas uudestaan sinne, eikö niin?
Näitähän voi nautiskella myös talven pimeinä iltoina ja fiilistellä ihania kesäisiä muistoja.
viiniessi 