Olimme varanneet koko päivän kestävän yksityisen viinitilaretken Gaia Travelsiltä.

Tiistaiaamuna kuljettajamme tuli noutamaan meidät huvilaltamme ilmastoidulla pikkubussilla. Ennen ensimmäistä viinitilaa saimme hetken kierrellä ihanassa muurien ympäröimässä kukkulakaupungissa Monteriggionissa. Pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaa kohti Cipresseta Sant’Agnesen kansallispuistoa, jossa sijaitsee Tenuta Casanovan viinitila.

Tenuta Casanova oli kauniin vihreä viinitila, jossa meitä oli vastassa viinitilan omistaja Silvano. Hän oli ollut ennen nykyistä uraansa eläinlääkäri, mutta oli aina ollut kiinnostunut viineistä. Lopultä hän päätti vaihtaa uraa ja osti vanhan viinitilan Chiantin alueelta. Kierrättäessään meitä tilalla Silvano kertoi satumaisen tarinan lemmikkivillisiastaan, jonka hän oli löytänyt metsästä loukkaantuneena. Onneksi hän oli ollut eläinlääkäri ja hoiti villisian kuntoon ja nyt hänen hoidokkinsa hoitaa viinitilan maaperää. Tilasta huomaa, että omistaja pitää eläimistä, sillä siellä täällä juoksenteli vapaana riikinkukkoja, ankkoja, hanhia, kanoja ja yksi kukkokin. Hänellä on myös pari ajokoiraa, jotka ovat erinomaisia löytämään tryffeleitä. Näimme tontilla myös hänen mehiläisfarminsa.

Ulkokierroksen jälkeen Silvano esitteli meille hänen balsamicokellarinsa, jossa saimme maistaa 30-vuotiaita makean siirappisia balsamicoja. Sitten pääsimme asiaan, saimme maistettavaksi neljä eri viiniä. Ensimmäisenä oli ihana, pirskahteleva cabernet-valkoviini, jonka nimi oli Easy to fall in Love, ja sitä jään kaipaamaan! Toinen suosikkini viineistä oli Casanova Chianti Classico Riserva, pehmeän marjainen Chianti, joka sopi kaikkien ruokien kanssa mitä meille tarjottiin. Alkuun saimme tapaslautasen, jossa oli kaikenlaisia ihania italialaisherkkuja. Saimme hetken nauttia rauhassa ulkona syöden, kunnes ukkosmyrsky iski ja alkoi satamaan kaatamalla, siiryimme sitten rivakasti katettuun telttaan aterioimaan. Pääruaksi söimme Silvanon vaimon Ritan valmistamaa Lasagnea tryffeleillä. Jälkiruuaksi oli Silvanon erikoisuus, vaniljajäätelöä balsamicosiirapilla. En ikinä olisi osannut näitä yhdistää, mutta makuelämys oli uskomaton. Tätä on pakko kokeilla kotona! Ostimmekin kotiin tätä ihanaa Balsamicoa.

Oli aika jatkaa matkaa kohti toista viinitilaa. Piipahdimme keskiaikaisissa kylissä Castellina in Chiantissa ja Raddassa, josta ostin itselleni matkamuistoksi nahkarepun.

Sitten saavuimme Livernanon viinitilalle, joka oli hieman teollisempi viinitila kuin edellinen. Pääsimme näkemään viininvalmistukseen käytettävät metalliset tynnyrit ja kävimme myös itse viinikellarissakin, jossa opas kertoi kiukkuiseen sävyyn, ettei viinitynnyreiden korkkia saa avata, koska silloin koko viini pilaantuu. Näin kuulemma joku amerikkalainen (tietysti) oli tehnyt käynnillään. Olimme hieman hämmentyneitä tilanteesta, koska me emme ikipäivänäkään koskisi tynnyreihin. Saimme kuitenkin maistaa viinitilan antimia, joista päädyin ostamaan Casalvento Janus jälkiruokaviinin huvilallemme, se vei kielen mennessään.

Viinitilakierrokset olivat loppumaisillaan, kun kuljettajamme kertoi, että voimme myös piipahtaa Sienassa, jos haluamme. Pääsimme käymään Sienan kuuluisalla aukiolla Piazza del Campolla, joka on yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista aukioista.

Sienasta lähdettyämme, kuljettajamme ajoi kohti huvilaamme jokaisen turistin haaveilemaa reittiä: Toscanan kumpuilevaa maalaismaisemaa.

Lisää lomastamme seuraavassa postauksessa…

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.