Saavuimme Fiumincianon, eli Leonardo da Vincin lentokentälle torstai-iltana, jossa meitä odotti vastassa kuljettaja. Pääsimme nopeasti ja helposti kiiltävän, mustan Mersun kyydissä hotellillemme (Gardenia Suites B&B). Kyydin sovimme etukäteen hotellin kanssa ja hintakin oli sopiva; 55 euroa.
Hotellimme oli sopö. 5 asuinhuoneistoa, pihalla ihana puutarha, ja noin 2 km kävelyn päässä Vatikaanilta.
Kävimme ensimmäisenä iltana herkuttelemassa läheisessä Osteriassa, Bibi Romeossa. Söimme pastaa (tietenkin) ja joimme talon punaviiniä karahvista (viinin nimeä en tajunnut silloin ottaa ylös).
Perjantain aamuna heräsimme aikasin ja siirryimme läheiseen kahvilaan aamupalalle, jossa saimme cappuchinot ja makeat croissantit (kuuluvat hotellin hintaan). Siinä oli totuttelemista, että italiassa ei syödä kunnon aamupalaa, vaan he nauttivat kahvin ja jonkun makean leivonnaisen.
Menimme aamupalan jälkeen metrolla Terminille tarkistamaan seuraavan päivän junan ja ostamaan junalipun. Ostimme sieltä myös täytetyt leivät mukaan ja kävelimme Colosseumin lähellä olevaan puistoon nauttimaan vihdoinkin jotain suolaista. Eväät syötyämme kiersimme Colosseumin ja Forum Romanumin, näimme myös Pantheonin. Pantheonilta jatkoimme matkaa Piazza Navonalle, jonka läheisyydestä löytyy ihana viiniravintola Cul de Sac. Kiitos Viinilehdelle, joka vinkkasi ravintolasta nettisivuillaan, heitä siteeraten ravintola oli tosiaan ”Viininystävän mekka”.
Cul de Sac oli koko Rooman reissuni kohokohta yli 1500 viinin viinilistansa mitalla. Paikka on pieni, mutta käymisen arvoinen. Seinustat olivat täynnä ihania erilaisia viinipulloja, joita olisin voinut jäädä ihmettelemään pidemmäksikin aikaa. Otimme perinteisen italialaisen tapaslautasen ja joimme ensin lasilliset Nebbiolo Montepulcianoa ”Tre Rose Tenutia” Chiantin alueelta, joka oli tuttu ja turvallinen valinta. Toinen viinivalintamme oli Piemontesta, Barbera d’Asti Lequilibrio ”Montalbera”, joka oli valloittava uusi tuttavuus ‒ ihanan kevyt ja hillomaisen marjainen. Jälkiruuaksi nautimme suklaakakkua ja kirsikkahilloa Barolo Chinaton kera.
Viininystävän mekasta lähdimme taivaltamaan kohti hotelliamme ja matkalla pysähdyimme ihanalle päivänvarjoterassille, jossa nautin pakollisen Aperol Spritzin. Hotelille päästyämme totesimme, että seuraavat viinilasilliset nautitaankin sitten aivan muissa maisemissa. Seuraavana aamuna jatkoimme nimittäin matkaa kohti Toscanaa, Arezzoa, josta kerron lisää seuraavassa postauksessa…
viiniessi 