Äitini vei minut yllätyksenä perjantaina 13.5.2016 viini-illalliselle Hirvihaaran kartanoon, jossa en ole koskaan aiemmin käynyt. Se oli upea paikka. Kaunis historiallinen miljöö, jossa olisin voinut viettää aikaa enemmänkin.

Kartanon viinimestari Päivi Parkkola johdatti meidät pöytäämme ja tarjoili meille upeiden viinien seuraksi herkullisia ruokia. Pääsin myös vaihtamaan hänen kanssaan muutaman sanasen viineistä ja sain vastauksia mahdollisesti toiminimen perustamiseen, mikäli siihen joskus päädyn.

Aperitiiviksi ja alkuruokaviiniksi saimme Autréau Premium Brut samppanjaa, joka oli ihanan raikas ja hedelmäinen. Se sopi täydellisesti Kuohkean Korvasienikeiton kanssa, joka oli maustettu tryffeliöljyllä ja paahdetulla saaristolaisleivällä.

Pääruoaksi oli poron sisäfileetä, grillattua parsaa, perunakakkua ja pippuri-kermakastiketta, ja jotta makumaailma olisi täydellinen oli viiniksi valittu Pio Cesare Barolo 2011, joka oli ihanan marjaisen mehumainen ja sopii erinomaisesti riistan kanssa.

Tähän väliin täytyy vielä mainita, että harvemmin ravintolassa näkee kun viini dekantoidaan oikeaoppisesti, Päivi kaatoi viinin kynttilän liekin avulla karahviin (decanteriin), pyöräytti ensin hieman viiniä karahvissa ennen kuin kaatoi loput viinistä sinne. Liekki siksi, että näkee helpommin punaviinipullon sisälle, onko viinin seassa sakkaa, jota ei haluta karahviin. Pyöräytys pienellä viini annoksella niin lasissa kuin karahvissa ”puhdistaa” sisäpinnan.

Ruuasta ei valitettavasti tullut kuvaa, kun minä ahneena kävin poron kimppuun heti kun sain lautasen nenäni eteen (rakastan poroa). Tässä vaiheessa olo oli jo kuin kuningattarella.

Koska viiniä oli vielä jäljellä pääruuan jälkeen, Päivi ehdotti juustoa väliruuaksi ennen jälkiruokaa. Hän toi meille mustaleimajuustoa ja viikunoita, jotka myös sopivat erinomaisesti nuorehkon Barolon kanssa.

Jälkiruokaviiniksi oli Conterno Fantinon Barolo Chinato, jota en ollut koskaan maistanut, se oli kuin Gin&Tonicia ja Barolo punaviiniä olisi sekoitettu keskenään ja näinhän se periaatteessa olikin. Lyhyesti kerrottuna 1800-luvulla Barolon alueen apteekkarit lisäsivät kiniiniä viinin sekaan ja valmistivat siitä lääkettä vaivaan kuin vaivaan.

Jälkiruuaksi oli suklaamoussea ja mansikkasorbettia, tämä sopi täydellisesti Chinaton kanssa. Olin taivaassa.

Kävimme vielä illan päätteeksi tutustumassa pihapiiriin ennen kuin oli jo aika lähteä kotiin päin.

Kiitos äiti ja Päivi ikimuistoisesta illasta!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.